Someone should keep me on a leash
On a suicide watch at least
Chained down I'm begging you please
Kill this catastrophe !
Perjantai oli ihan kiva. Lauantai oli ihan kiva. Sunnuntai oli ihan kiva.
Miksi silti haluan tappaa itseni? Olen epätoivon partaalla. En ole saanut käytyä vielä apteekissa ja en löydä kotoa lääkkeitä paljoa paskaakaan. Sen verran löysin, että saisin itseltäni tajun kankaalle, mutta se ei riitä. Olen niin epätoivoinen, että yritin tiirikoida lääkekaapin auki..
Sain eilen Sammyn synttäreillä kohtauksen ja itkin taas vaihteeksi silmät päästäni. Kaikki vain koska tunsin itseni niin ulkopuoliseksi. Olisin halunnut vain juoda pään täyteen ja unohtaa kaiken. En kuitenkaan saanut paljon paskaakaan. Kotona sitten alkoi mennä tosi huonosti kaikki. Istuin monta tuntia veitsi kurkulla ja ranteella ja milloin missäkin. En kuitenkaan edes viiltänyt, mutta en muista milloin olisin joutunut taistelemaan yhtä paljon itseäni vastaan.
Taisin joku päivä kertoa, että Karri sai minut miettimään elämää uudestaan. Juuri nyt en kuitenkaan näe muuta vaihtoehtoa kuin kuolema. En ole tänään tekemässä mitään, vaikka haluaisinkin. On kuitenkin vaikeaa nähdä elämää lyhyttäkään aikaa eteenpäin. En tiedä mitä teen ja milloin vai teenkö ollenkaan.
Haluaisin puhua jonkun kanssa tästä. En kuitenkaan halua rasittaa ketään. Tuntuu, että ympärillä kaikilla muilla menee huonosti ja en halua lisätä kenenkään taakkaa omilla asioillani. Tiedän, että osa kavereistani lukee tämän. Kokoajan toivon, että joku tulisi juttelemaan ja saisin kertoa tästä kaikesta. Samaan aikaan kuitenkin tiedän, että kukaan ei tule puhumaan, koska ketään ei kiinnosta kuunnella ainaista valitustani.
Kertokaa joku miten pääsen näistä ajatuksista eroon.. Pää räjähtää kohta kaikesta ajattelemisesta. Olisipa joku muu keino kuin kuolema jolla pääsisi eroon kaikesta paskasta.
Huomenna pitää mennä töihin 7.30-16.00. En tiedä miten saan voimat riittämään sen koko ajan. Ahdistaa jo ajatuskin siitä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti