maanantai 18. tammikuuta 2016

Kolari

En osaa ajaa autoa. Kolaroin sen talon seinään. Kyllä. Talon seinään. Olin laskettelemassa ja matka sinne ja takaisin meni ihan suht. hyvin. Kaverin pihalla sitten kusin homman. Ei autoon tullut kuin lommo, mutta kuitenkin. Piti saada auto lohjalle mutta siinä meni sitten sekin.

Tämä vertaus saattaa olla tyhmä, mutta mielestäni se sopii aika hyvin tähän hetkeen. En osaa ajaa elämää. Kolaroin joka välissä johonkin ja satutan itseni uudelleen ja uudelleen. Välillä lasken mäkeä kovaa vauhtia ja hissi vie minut hitaasti takaisin ylös. 

Ruoka on alkanut ahdistaa entistä enemmän. Perhe vain pahentaa asiaa. Olen kyllästynyt kuuntelemaan paskan jauhantaa siitä miten en syö lihaa, mutta käytän eläinperäisiä tuotteita. Yritin alkaa vegaaniksi ihan vain vittuillakseni, mutta äiti pakotti syömään kanaa. Kalaa vielä tykkään syödä, mutta miksi on pakko pakottaa syömään kanaa? Muutenkin tuntuu, että kaikki vain pakottavat syömään ja haluavat tehdä minusta läskin. Tai oikeastaan entistä läskimmän. 

Tänään on pakko viiltää. En kestä enää. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti