En jaksanut mennä kouluun, laulutunnille ja olisin perunut terapiankin. Hoitaja kuitenkin soittI ja kertoi, että hänen poikansa syntyy todennäköisesti tänään. Se on hieno uutinen ja olen onnellinen hänen puolestaan. Olisin kuitenkin tarvinnut keskustelua. Seuraavan kerran näen hänet honessa 9 päivä ja tuntuu pahalta, että hänen pitää tulla isyyslomaltaan sinne, mutta samalla olen iloinen siitä. En tiedä mitä tehdä. Jollekin pitäisi päästä puhumaan, mutta salossa ei auteta ja viimeksi kun laitoin koulupsykologille viestiä, hän ei edes vaivautunut vastaamaan, joten ei siitäkään ole hyötyä.
Kissanhiekkojen vaihtamiseen menee yleensä n. Vartti. Minulla meni puolituntia siihen, että sain laitettua vaatteet yökkärin päälle ja itseni ulos. Sen jälkeen olin ulkona kolme varttia, koska en jaksanut nostaa jalkoja ja liikkua. Jo se oli liian raskasta.
Ei tästä tule enää mitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti