Viimeisen kuukauden aikana olen lihonut kolme kiloa joista kaksi nyt joululomalla. Se näkyy tosi selkeästi ja ahdistaa katsoa omaa peilikuvaa. Ahdistaa ihan helvetisti mennä ihmisten ilmoille. Olen kuitenkin luvannut mennä kavereiden kanssa kaupungille. En tiedä yhtään miten selviän siitä.
Olo ei olisi niin kamala, jos olisin päässyt salille ja uimaan. Vanhemmat eivät kuitenkaan luota, että osaan ajaa sinne itse ja kuulemma minua ei voida viedä erikseen. En tajua mikä siinäkin on ongelmana, koska pikkusiakin kuljetetaan kokoajan paikasta toiseen.
Joka ikinen päivä olen syönyt vähintään 3000 kaloria, joten ei ole mikään ihme, että olen lihonut. En ole pystynyt taistelemaan ahmimiskohtauksia vastaan ja en voi oksentaa, koska aina on joku kotona. Jos meillä olisi vain yksi vessa voisin tehdä niin, mutta koska on kaksi vessaa, äänet kulkevat putkia pitkin toiseen. Miten olen tästäkin saanut aikaiseksi näin suuren ongelman?
En kestä itseäni enää. Edellisen kerran kun olin näin ahdistunut ulkonäöstäni, en syönyt moneen päivään ollenkaan ja muutaman viikon söin maksimissaan 500 kaloria päivässä. Toki silloin oli ahmimiskohtauksia, mutta pääsääntöisesti söin vain tuon verran. Olin silloin kuitenkin opistolla ja siellä on helpompi olla syömättä. Tänään alkaa kuitenkin syömisen rajoittaminen ja liikunta. On vain pakko tehdä asialle jotain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti